Turun Messukeskus

Turun Kirjamessut saa kirjailijavieraita Saksasta – maahanmuuttoteema on esillä vahvasti

Turun Kirjamessujen tämänvuotiset teemat ovat Saksa ja Satakunta. Turun Messukeskus ja messuyleisö saakin 30.9. -2.10. vieraakseen mm. joukon saksalaisia kirjailijavieraita. Messuille saapuvat: Marion Brasch, Marica Bodrožić, Jenny Erpenbeck, Mirna Funk, Wladimir Kaminer, Sylvia Löhken, Terézia Mora, Stefan Moster ja Jan Costin Wagner. Luvassa on myös kiinnostavaa ja ajankohtaista keskustelua mm. maahanmuuttoteemalla. Saksalaisten kirjailijoiden vierailua isännöi Goethe-Institut Finnland.

Kaikkiaan Turun Kirjamessuilla nähdään jälleen satoja kirjailijavieraita. Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 29.8. www.kirjamessut.fi
Messujen ohjelmasta vastaa ohjelmapäällikkö Jenni Haukio.

”Kulttuurisesti monimuotoisessa, maahanmuuttajien värittämässä yhteiskunnassa tulijoiden kotouttaminen ja yhteiskunnallinen osallistaminen ovat keskeisiä haasteita. Liikkuvuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua, yksilöllistä maahanmuuttoon valmistamista sekä maahanmuutto- ja kotouttamisprosessia ja sen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevät aiheet ovat tärkeitä myös Goethe-Institutin toiminnassa. Niinpä Goethe-Institut Finnland otti maahanmuuton teemakseen jo ennen suurta maahanmuuttoaaltoa, ” kertoo johtaja Mikko Fritze Goethe-Institut Finnlandista.

”Turun Kirjamessuilla esittelemme Saksassa viime syksynä varmaan eniten keskustelua herättäneet kirjan, Jenny Erpenbeckin Gehen, ging, gegangen, joka käsitteli kaikkea hallitsevaa maahanmuuttotematiikkaa hyvin keskittyneesti, analyyttisesti ja kerronnallisesti. Valotamme maahanmuuttotematiikkaa mahdollisimman monelta kannalta: ei pelkästään saksalaisesta vaan myös maahanmuuttajien omasta näkökulmasta, kuten Wladimir Kaminer kirjoissaan. Esiin tulevat myös Euroopan nykyhistoria ja kysymys juutalaisesta identiteetistä nyky-Saksassa. Fokuksessa ovat maahanmuuton aikaansaamat muutokset, haasteet ja mahdollisuudet maahanmuuttajia vastaanottavien maiden omaan kirjallisuuteen. Näillä aiheilla haluamme luoda sillan Suomessa käytävään keskusteluun.”

Kirjailijavierailut värittävät myös Turun iltaelämää messujen aikana, sillä myös dj-taidoistaan kuuluisa kirjailija Wladimir Kaminer heittää ainutlaatuisen ”Ryssändisko”-keikkansa 30.9. Logomossa ja 1.10. Dubrovnikissa Helsingissä.

Saksan kirjailijavieraat:

Marion Brasch (s. 1962) on saksalainen kirjailija, radiotoimittaja. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Itä-Berliinissä. Hänen esikoisteoksensa Ab jetzt ist Ruhe, 2013 (Ja nyt hiljaisuus, Lurra Editions) on kasvavan tytön näkökulmasta kirjoitettu kuvaus poliittiseen yläluokkaan kuuluneen perheen todellisuudesta Toisen maailmansodan jälkeisessä DDR:ssä.
Marion Brasch kuvaa teoksensa syntymistä. ”En pyrkinyt objektiivisuuteen. Kuinka olisinkaan voinut, olinhan osa kaikkea tapahtuvaa. Ainoa tavoitteeni oli kuvata kaikkea tapahtunutta niin kuin olin kokenut sen.”
Braschin toinen teos Wunderlich fährt in den Norden ilmestyi keväällä 2014. Romaani on kuvaus keski-ikäistyvästä miehestä, joka eheytyäkseen elämässään päättää matkustaa jonnekin pois ja valitsee kaikista ilmansuunnista pohjoisen.

 

Marica Bodrožić on syntynyt 1973 Dalmatian Svibissä, nykyisessä Kroatiassa. Hän on asunut vuodesta 1983 Saksassa ja asuu nykyisin Berliinissä. Bodrožić kirjoittaa runoja, romaaneja, kertomuksia ja esseitä. Hänet tunnetaan eeppisistä Euroopan nykyhistoriaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on perehtynyt etenkin Balkanin sodanjälkeiseen historiaan. Bodrožić on saanut lukuisia palkintoja ja stipendejä, mm. Berliinin Taiteiden akatemian ja EU:n kirjallisuuspalkinnot, Deutsche Sprache –kulttuuripalkinnon sekä vuonna 2015 Konrad Adenauer -säätiön kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Mein weißer Frieden.
Bodrožić työskentelee syyskuussa 2016 Turussa Goethe-Institutin residenssi-kirjailijana kirjoittaen blogiin Meet the Germans – Meet in Finland vaikutelmiaan Suomesta: blog.goethe.de/finnland

Kirjasta Mein weißer Frieden:
Eräänä yönä Marica Bodrožićin isä vie tytön ulos luontoon heidän kotikylässään Dalmatiassa. Isä näyttää lapselleen taivaalta etelän tähdet, selittää hänelle minkä niminen mikäkin tähti on ja että kaukaisten galaksien valo suojaa kaikkea maapallolla olevaa: eläimiä, puita ja kasveja sekä jokaista yksittäistä ihmistä ja hänen uniaan. Tämä koskettava hetki syöpyy syvälle tytön sisimpään. Marica Bodrožićin katse on siitä pitäen ollut suunnattuna taivaalle. Hän etsii yhä uusia tähtiä, kertomuksia, etelän ilontuojia. Tämä eksistentiaalinen rakkaus säilyy hänessä myös Hessenin kyläympäristössä hänen lähdettyään ikiajoiksi kotimaastaan Jugoslaviasta ja muutettuaan Saksaan Frankfurtin lähistölle. Silloinkin, kun hänen kotimaassaan puhkeaa sota 1990-luvulla, hän osoittaa uskollisuuttaan tälle rakkaudelle. Hän on matkustellut usein brutaalisti jaetussa kotimaassaan. Kirjassaan hän kertoo myötätuntoisista kohtaamisista paikallisten ihmisten ja ympäristön kanssa ennen sodan syttymistä ja sen jälkeen. Bodrožić kuvaa intensiivisesti välimerellistä maailmaa, sekä hävitystä, jonka sisällissota on saanut aikaan: konkreettisesti, havainnollisesti ja samalla hyvin runollisesti. Hän kuuluttaa humanistisia arvoja ja ihmisen vapauden tärkeyttä. Hän sanoo ihmisen olevan vapaa vasta opittuaan tunnustamaan myös elämänsä pimeän puolen. Marica Bodrožićin rohkea kirja kannustaa opettelemaan tätä sisäistä näkemistä.

Marica Bodroi Kuvaaja: Peter von Felbert

Berliiniläinen Jenny Erpenbeck (s. 1967) on vapaa kirjailija ja ohjaaja.
Oltuaan kirjansitojan opissa ja toimittuaan tarpeistonhoitajana ja puvustajana Berliinin valtionoopperassa Jenny Erpenbeck alkoi opiskella teatteritieteitä ja musiikkiteatterin ohjausta. Vuodesta 1991 lähtien hän työskenteli ensin ohjaajan apulaisena, minkä jälkeen hän tuotti ooppera- ja musiikkiteatteriesityksiä Berliinissä ja Grazissa. 1999 ilmestyi Jenny Erpenbeckin ensimmäinen kirja, novelli Geschichte vom alten Kind (Vanhan lapsen tarina, Avain 2011). Tätä seurasi romaaneja, kertomuksia ja näytelmiä. 2008 ilmestynyt Heimsuchung (Kodin ikävä, Avain 2011) oli Erpenbeckin ensimmäinen mittava romaani, joka kuvaa Saksan menneisyyttä ja itäsaksalaista maaseutua. 2012 ilmestynyt romaani Aller Tage Abend sai kiitosta lukijoilta ja arvostelijoilta. Erpenbeck sai kirjasta mm. 2013 Joseph Breitbach -palkinnon ja 2015 Independent Foreign Fiction Prize -palkinnon. Kirja on ilmestynyt 2016 ruotsiksi nimellä Natt för gott. 2015 ilmestyneessä kirjassaan Gehen, ging gegangen Erpenbeck on ottanut syvälliseen käsittelyyn talvella 2015/2016 keskusteluja hallitsevan teeman maahanmuutto.

Kirjasta Gehen, ging, gegangen:
Löytöretki ihmisten luo, jotka on tuomittu vaikenemaan, mutta silti keskuudessamme.
Kuinka kestää ajan kulumista, jos on pakotettu toimettomuuteen? Kuinka kestää niiden ihmisen menetyksen, joita on rakastanut? Kuka jatkaa perintöä? – Richard, eläkkeellä oleva professori tapaa sattumalta turvapaikanhakijoita Berliinin Oranienplatz-aukiolla ja saa ajatuksen etsiä vastauksia kysymyksiinsä sieltä, mistä kukaan muu ei niitä etsi: Berliiniin päätyneiden afrikkalaispakolaisten keskuudesta, jotka ovat tuomittuja vuosikausien odotukseen. Richard on yhä intensiivisemmin tekemisissä pakolaisten kanssa, tukee heitä ja opettaa heille saksaa, ja näin myös lukija tutustuu tähän konkreettiseen vierauteen yhä paremmin. Hän alkaa ymmärtää, mikä on niiden ongelmien alkuperä, joita romaanissa ei lakaista maton alle: nämä nuoret miehet eivät saa tehdä työtä eivätkä matkustaa. Saksan byrokratia ja EU-lainsäädäntö tuomitsevat heidät joutilaisuuteen. He kyyhöttävät paikoillaan ilman tulevaisuudennäkymiä enemmän tai vähemmän kärsimättöminä. Ja jotkut heistä haluavat ottaa kohtalon omiin käsiinsä, vaikka väkisin.
Jenny Erpenbeck kertoo jäljittelemättömään tapaansa tarinan siitä, kuinka katsotaan muualle ja kuinka nähdään, tarinan kuolemasta ja sodasta, odotuksesta ja kaikesta siitä, mitä kätkeytyy pinnan alle.
Suomennettu artikkeli: Jenny Erpenbeckin romaani pakolaisista: Etuoikeus ja vastuu” http://www.goethe.de/ins/fi/fi/hel/kul/bib/20718313.html

Jenny Erpenbeck Kuvaaja: Katrharina Behling

Mirna Funk on syntynyt 1981 Itä-Berliinissä. Hän on opiskellut filosofiaa ja historiaa Berliinin Humboldt-yliopistossa. Hän työskentelee vapaana journalistina ja kirjailijana muun muassa lehdille »Der Freitag« ja »Zeit Magazin« aiheinaan kulttuuri, lifestyle ja taide. Hän asuu Berliinissä ja Tel Avivissa. Kesällä 2014 hän raportoi lehdelle »Interview« Israelista ja omasta elämästään tuossa poikkeustilassa olevassa maassa. 2015 ilmestyi esikoisromaani Winternähe, josta Funk sai samana vuonna parhaalle saksalaiselle esikoisromaanille myönnettävän Uwe Johnson -palkinnon. Lokakuussa 2016 Mirna Funk vierailee Tampereella Goethe-Institutin kutsumana residenssikirjailijana kirjoittaen blogiin ”Meet the Germans – meet in Finland” ajastaan Suomessa: blog.goethe.de/finnland

Kirjasta Winternähe:
Berliiniin ja Tel Aviviin sijoittuva tarina tytöstä nimeltä Lola. Hän on saksalainen. Ja juutalainen. Ja ainoa, joka saa maalata hänelle Hitler-viikset, on hän itse. Hän on saanut tarpeekseen siitä, että muut haluavat päättää siitä kuka hän on ja kuka ei. Hän haluaa itse päättää siitä mistä loukkaantuu. Mikä määrittelee sen keitä olemme? Syntyperämme, väärät ystävät, ortodoksijuutalaiset rabbit? Itä-Berliinissä syntynyt Lola on kasvanut juutalaisten isovanhempiensa hoivissa mutta ei ole juutalainen sanan ankarassa merkityksessä. Isovanhemmat ovat kokeneet holokaustin, mutta tytön on säilytettävä rauhallisuutensa kuullessaan juutalaisvastaisia puheita. Lola vastustaa tällaista. Hän matkustaa kesällä 2014 sotatilassa olevaan Tel Aviviin. Hän käy tapaamassa isoisäänsä ja rakastettuaan Shlomoa, entistä sotilasta, josta on tullut vasemmistoradikaali ja joka salaa totuuden itsestään Lolalta. Lola kokee pelon, onnen, surun ja euforian täyttämiä päiviä. Kunnes hänen täytyy taas lähteä. Tyttö etsii identiteettiään ja elämäänsä itsepintaisesti, ristiriitaisesti ja intoa täynnä.

Mirna Funk Kuvaaja William Minke

Wladimir Kaminer (s. 1967, Moskova) muutti Moskovasta Berliiniin vuonna 1990 osaamatta juuri sanaakaan saksaa. Nyt hän on yksi Saksan suosituimmista kirjailijoista. Hän opiskeli ensin radion ja teatterin ääniteknikoksi ja sitten dramaturgiaa Moskovan teatteri-instituutissa.
Kustannusosakeyhtiö Sammakko julkaisi syksyllä 2005 saksankielisellä alueella yli puoli miljoonaa kappaletta myyneen tarinakokoelman Ryssändisko. Sen hykerryttävät tarinat saivat jatkoa, kun Schönhauser Allee 2006 ilmestyi. Suomeksi on saatavilla myös hänen veijariromaaninsa Marssimusiikkia (Karisto, 2002) sekä Kaminerin Berliinin matkaopas uteliaalle turistille. 2008 syksyllä julkaistiin tarinakokoelma Kolmas krokotiili (Sammakko).
Turun Kirjamessuilla 2016 julkaistaan Anneli Vilkko-Riihelän kääntämä ja Sammakon kustantama uusi suomennosvalikoima Wladimir Kaminerin lyhytproosaa Venäläiset naapurini.

Lokakuussa 2013 Kaminer vieraili Helsingin kirjamessuilla juhlistamassa teoksensa Rakkaita terveisiä Saksasta julkaisemista. Dubrovnik-ravintolassa järjestettiin tuolloin ”Ryssändisko”, jossa Kaminer soitti levyjä pitkälle aamuyöhön. Tänä vuonna ”Ryssändisko” järjestetään perjantaina, 30.9.2016 Turun Logomossa ja lauantaina, 1.10.2016 Dubrovnikissa, Helsingissä.
goethe.de/ins/gb/lp/prj/mtg/typ/uno/fi2668760.html

Wladimir Kaminer Kuvaaja: Thomas Meyer

Sylvia Löhken (s. 1965) on filosofian tohtori (Ph.D.) lingvistiikan alalta. Hän on sertifioitu valmentaja, kirjailija ja palkittu puhuja. Löhken on persoonallisuustyyppeihin perustuvan viestinnän erikoisosaaja. Hänen kansainvälinen bestsellerinsä ja suomeksi syksyllä ilmestyvä Hiljaisissa on voimaa! Miten introvertti pärjää ekstroverttien maailmassa? (2016, Into Kustannus) on herättänyt laajalti huomiota maailmalla. Kirjassa kerrotaan, että introverttikin voi menestyä, on vain tiedettävä omat vahvuutensa ja kehityskohtansa.

Sylvia Löhken, Into Kustannus

Terézia Mora on syntynyt Unkarin Sopronissa 1971 ja asunut vuodesta 1990 Berliinissä. Mora on yksi Saksan merkittävimmistä nykykirjailijoista, joka toimii kirjailijantyönsä ohella unkarin kielen kääntäjänä. Hän on saksantanut muun muassa useampia Péter Esterházyn teoksia.
Moran ensimmäinen kertomuskokoelma Seltsame Materie sai aikaan kohun. Hän sai teoksesta Open-Mike-, Ingeborg Bachmann- (1999) ja Adelbert von Chamisso -palkinnot (2000). Vuonna 2004 ilmestyi romaani Alle Tage, joka sai osakseen pelkkää ylistystä sekä arvostelijoilta että lukijoilta. Hän sai teoksesta vuoden parhaalle esikoisromaanille myönnettävän Mara Cassens –palkinnon, Berliinin kaupungin taidepalkinnon, LiteraTour Nord -palkinnon ja Leipzigin kirjamessujen palkinnon. 2009 ilmestyy myös kiitetty romaani Der einzige Mann auf dem Kontinent ja syksyllä 2013 romaani Das Ungeheuer, josta Terézia Mora sai maansa arvostetuimman kirjapalkinnon, Saksan kirjapalkinnon. Turun Kirjamessuilla hän kertoo romaanistaan Das Ungeheuer.

Kirjasta Das Ungeheuer:

Työtä, työmatka ja unta. Tällaista oli Darius Koppin menestyksekäs elämä. Kunnes hän eräänä päivänä menetti työnsä ja hänen vaimonsa pian sen jälkeen tappoi itsensä. Siitä lähtien hän on elellyt synkkyyteen vajonneena, ei poistu asunnostaan moneen kuukauteen ja tappaa aikaa televisiota katsellen ja valmispizzoja syöden. Sitten Darius päättää lähteä uusille poluille: hän haluaa lukea vaimonsa unkariksi kirjoitetun päiväkirjan ja laskea hautaan tämän uurnan. Mutta minne? Vaimon Unkarissa sijaitsevaan kotikylään, Budapestiin vai Araratin rinteille? Darius lähtee pitkälle matkalle etsimään totuutta vaimostaan ja itsestään.
Turun Kirjamessuilla Mora keskustelee myös unkarilaisen kirjailijan ja kääntäjän László Martonin kanssa työstään ”kirjallisuuden kaksoisagenttina“.

Terezia Mora Kuvaaja Peter von Felbert

Saksan Mainzissa vuonna 1964 syntynyt Stefan Moster on arvostettu kirjailija ja kääntäjä, joka on opettanut suomalaista kirjallisuutta Münchenin yliopistossa. Espoossa ja Berliinissä asuva Moster on kääntänyt saksaksi muiden muassa Kari Hotakaisen, Olli Jalosen, Jouni Inkalan, Kristina Carlsonin, Rosa Liksomin ja Aki Ollikaisen teoksia. Vuonna 2001 hän sai Suomen valtion kääntäjäpalkinnon.
Turun Kirjamessuilla hän esittelee uuden romaaninsa Neringa oder die andere Art der Heimkehr (mare 2016). Romaani kertoo miehestä, joka lähtee epämääräisen kaipuun ajamana sukunsa juurille ja alkaa pohtia kuinka luotettavia ovatkaan ne kertomukset, joita kerromme itsestämme ja kuinka sattumanvaraisia ne lähteet ja kertomukset, joiden perusteella muodostamme käsityksemme. Hän esittelee myös teoksensa Die Frau des Botschafters (mare, 2013) tuoreen suomennoksen Suurlähettilään vaimo (Siltala 2016). Kirja on koskettava tarina epätodennäköisestä ystävyydestä, avioliitosta ja äidinrakkaudesta.

Stefan Moster Kuvaaja: Mathias Bothor

Vuonna 1972 syntynyt Jan Costin Wagner on vapaa kirjailija ja muusikko, joka asuu vuoroin Frankfurt am Mainin lähistöllä, vuoroin Suomessa. Hänen dekkarinsa, joiden päähenkilönä on turkulainen rikostutkija Kimmo Joentaa, ovat saaneet paljon suitsutusta ja useita palkintoja (mm. Deutscher Krimipreis, ehdokkuus Los Angeles Times Book Prize –palkinnon saajaksi) ja niitä on käännetty 14 eri kielelle. Romaanista Das Schweigen on tehty vuonna 2010 elokuvafilmatisointi. Viimeksi ilmestyi teos Tage des letzten Schnees (2014). Turussa Wagner esittelee uusimman kirjansa Sonnenspiegelungen. Geschichten von Leben und Tod (2015).

Kirjasta Sonnenspiegelungen:

Kahdeksalla arvoituksellisella, koskettavalla tarinalla Wagner osoittaa minkä hän taitaa parhaiten: elokuvatarkat, voimakkaat kohtaukset ja niukan, vaikuttavan dialogin. Viileällä mutta samanaikaisesti lämminsydämisellä tavallaan kertoa hän luo kertomukseen imua, joka pitää lukijan pauloissaan viimeiselle sivulle saakka. Kirjan kertomusten keskeisenä teemana on menettäminen, etenkin omaisen menetys. Jokaisessa tarinassa kohtaamme ainakin yhden elämänkriisissä olevan henkilön — kommunikaatioon kykenemättömiä ihmisiä, jotka yrittävät epätoivoisesti kätkeä elämässään olevat kauheudet normaaliuden julkisivun taakse. Jan Costin Wagnerilla on ilmiömäinen kyky houkutella lukijansa psykologiseen ansaan: Juuri kun ajattelee tajuavansa kaiken, tarinaan avautuu aivan uusi odottamaton perspektiivi.

Jan Costin Wagner

Lisätiedot Saksan maateemasta ja kirjailijoista:

Goethe-Institut Finnland, Alexandra Stang, puh. 044 7222704, alexandra.stang@helsinki.goethe.org

Turun Kirjamessut, Turun Messukeskus Oy
ohjelmapäällikkö Jenni Haukio, jenni.haukio@turunmessukeskus.fi
projektijohtaja Päivi Järvelä, paivi.jarvela@turunmessukeskus.fi, puh. 040 742 7920
viestintäpäällikkö Taina Pärkö-Luotonen, taina.parko@turunmessukeskus.fi, puh. 040 505 6424

www.kirjamessut.fi

Twitter@kirjamessut
#kirjamessut #turku #turunmessukeskus

Media-akkreditointi: http://www.turunmessukeskus.fi/medialle/
Tiedote ja kuvat ovat ladattavissa osoitteesta www.turunmessukeskus.fi/medialle
Kuvat löytyvät Turun Kirjamessujen Muut-kansiosta